Kaisaniemen alue ja puisto

Kluuvi

Kluuvin kaupunginosa on saanut nimensä Kluuvinlahdesta, matalasta merenlahdesta, joka ulottui vielä 1800-luvun alussa Esplanadille saakka. Maankohoamisen seurauksena umpeutuvaa lahtea alettiin kuivattaa ja täyttää 1800-luvun alkupuolella, jotta kasvava kaupunki sai uutta rakennusmaata. Täyttötöiden myötä syntyi nykyinen Kluuvin kaupunginosa, jonka paikalle rakennettiin vähitellen Helsingin kaupallinen ja liikenteellinen keskus. Vanhasta Kluuvinlahdesta muistuttavat enää paikannimet ja Kaisaniemen puiston joutsenlampi, joka oli pitkään lahden viimeinen näkyvä jäänne.

Joutsela on rakennettu puoliksi Globackenille, Kluuvinlahden rantakalliolle, ja puoliksi Kluuvinlahden täyttömaalle.

Suomen ensimmäinen julkinen kaupunkipuisto

Kaisaniemen puisto ja Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY). Kokonaisuus on keskeinen osa Helsingin varhaisinta puistohistoriaa ja pääkaupungin kehitystä. Alueen kulttuurihistoriallista arvoa ilmentävät muun muassa historialliset puistokäytävät, 1910-luvulla istutettu koivukuja, urheilukentät, Kaisaniemen ravintola sekä Kaisaniemenrannan empiretyyliset puutalot.

1700-luvulla alue oli vielä kaupungin laidalla. Se oli osin laidunmaata, osin metsäistä maastoa, jossa liikuttiin myös metsästämässä. Kaupunkilaiset kävivät siellä retkillä, mutta varsinaista puistoa siitä alettiin rakentaa vasta 1800-luvun alussa.

Kaisaniemi merkittiin yleiseksi puistoksi vuonna 1812 Helsingin tullessa Suomen pääkaupungiksi. C. L. Engelin vuonna 1827 laatima suunnitelma jakoi puiston säännölliseen promenadipuistoon ja englantilaistyyliseen maisemapuistoon. Puistoa on kehitetty useissa vaiheissa, erityisesti 1900-luvun alussa Svante Olssonin, Bertel Jungin ja Birger Brunilan suunnitelmien pohjalta.

• Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha | Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto.

• Kaisaniemen puisto – Wikipedia 

Kasvitieteellinen puutarha

Puiston koillisosassa sijaitseva Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin Turun palon jälkeen, ja se avattiin yleisölle vuonna 1833. Puutarha on ollut merkittävä tutkimuksen, opetuksen ja suomalaisen puutarhakulttuurin kehittäjä. Alueen tunnetuimpia rakennuksia ovat 1800-luvun lopun palmuhuone sekä vuonna 1903 valmistunut kasvitieteen laitosrakennus. Puutarhalla on kansalliskokoelman asema. Puiston ja puutarhan uudistusten myötä kasvitieteelliseen puutarhaan on avattu yhteys Kaisaniemen puistosta.

Ravintola Kaisaniemi

Ravintola Kaisaniemen historia alkoi vuonna 1827, kun Catharina "Cajsa" Wahllund perusti Suomen ensimmäiseen julkiseen puistoon virvoituskojun. Vuonna 1839 valmistunut ravintolarakennus kasvoi vuosikymmenten aikana Helsingin kulttuurielämän tunnetuksi kohtaamispaikaksi, jossa vierailivat niin ylioppilaat, taiteilijat kuin valtiomiehetkin. Rakennusta on laajennettu useissa vaiheissa, ja vuosina 2021–2024 se restauroitiin perusteellisesti palauttaen sen ilmettä vuoden 1929 asuun. Nykyisin rakennuksessa toimii Cajsan Helmi, jossa historiallinen miljöö yhdistyy omassa konditoriassa valmistettuihin leivonnaisiin ja teehuoneperinteeseen.

Urheilua ja tapahtumia

Kaisaniemen kenttä oli pitkään Helsingin ensimmäinen ja ainoa varsinainen urheilukenttä. Siellä järjestettiin ensimmäiset valtakunnalliset voimistelujuhlat vuonna 1886, ja vuoden 1900 voimistelujuhlien yhteydessä perustettiin Suomalainen Voimistelu- ja Urheiluliitto. Kaupunginpuutarhuri Svante Olsson piti jalkapalloa uhkana puiston istutuksille ja ehdotti vuonna 1909 pelikentän muuttamista leikki- ja tenniskentiksi. Keskustelu puiston käytöstä liikuntaan, tapahtumiin ja viheralueena on jatkunut siitä lähtien, ja Kaisaniemen puisto on säilyttänyt monipuolisen luonteensa sekä urheilun, kulttuuritapahtumien että virkistyksen paikkana.

• Kaisaniemenpuiston ja Kaisaniemen rannan ympäristöhistoriallinen selvitys 

Apina-kortteli

Tontti 10 – Mikonkatu 22 – Itäinen teatterikuja 5

Asunto-osakeyhtiö Joutsela

Osakeyhtiö Joutsela perustettiin 6. tammikuuta 1907 Helsingin Kansallisklubilla pidetyssä kokouksessa. Yhtiön nimeksi päätettiin aluksi Joutsen, mutta se muutettiin jo seuraavana kuukautena Joutselaksi, sillä samanniminen yhtiö oli jo olemassa. Tontti osoitteessa Mikonkatu 22 ostettiin Oy Kaisaniemi Ab:ltä 140 000 kultamarkan hintaan. Kauppaan sisältyi tontilla sijainnut kaksikerroksinen puutalo, joka purettiin uuden kivitalon tieltä. Tontille valmistui vuonna 1908 jugendtyylinen asuin- ja liikerakennus, joka täydensi Mikonkadun nopeasti kivitalovaltaiseksi muuttunutta katukuvaa.

Kirjoita näistä lisää!

• Mikonkatu 22 vaiheet ennen Joutselaa

• Helsingin Kansallisklubi

• Tontti 8 – Mikonkatu 20 – Itäinen teatterikuja 3

  • Omapohja Oy

  • Asunto Oy Mikonkatu 20

• Tontti 6 – Mikonkatu 18 – Itäinen teatterikuja 1

  • Vilhola osakeyhtiö

Kansallisteatteri

Kirjoita näistä lisää!

• Willensauna

• Oy Kaisaniemi Ab

• Kansallisteatteri

Orava-kortteli

Tontti 9 – Mikonkatu 25 (ent. 29)

Lillen talo

Lillen talo rakennettiin n. 1842. Lupapiirustusten mukaan sen rakennuttaja oli professori B. O. Lille. Rakennusta laajennettiin vuonna 1861 lisärakennuksella, mikä teki puistonpuoleisesti julkisivusta suljetun. Vuonna 1879 tehtiin lupahakemus tulisijojen lisäämiseksi.

Helsingfors lyceum, Helsingin lyseo (1846–1874)

Helsinfors Lyceum oli perustettu 1831. Se toimi Lillen talossa vuodesta 1846 vuoteen 1874, jolloin se muutti rehtori Böökin viereiselle Vuorikatu 22 tontille koulua varten rakennuttamaan taloon. Lyseon poistuttua rakennusta käytettiin sekä yksityisasuntoina että koulujen tiloina.

• Koulurekisteri – Helsingfors lyceum

• Suomen Kuvalehti, 14.03.1931, nro 11, s. 11

Helsingin suomenkielinen alkeisopisto (1875–1879)

Helsingin normaalilyseon (Norssin) alkuna voidaan pitää syksystä 1867 lähtien ruotsalaisen normaalilyseon yhteyteen perustettuja suomenkielisiä luokkia. Tämä suomenkielinen osasto määrättiin kielipoliittisista syistä v. 1871 alhaaltapäin luokka luokalta lakkautettavaksi. Samana vuonna aloitti kuitenkin toimintansa yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto, joka oli lakkautettavan suomenkielisen osaston suoranainen jatko, sillä luokat olivat samoja. 

Koulu toimi aluksi samassa talossa kuin ruotsalainen normaalikoulu (Kasarminkatu 46-48). Syksyllä 1875 koulu siirtyi yksityisen ruotsalaisen lyseon entiseen huoneistoon Mikonkadulle, kunnes se sai kaupunginvaltuuston lahjoittaman tontin Ratakatu 2:sta, jonne valmistui oma koulutalo syksyllä 1879.

• Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli – Helsingin suomenkielinen alkeisopisto 1871-1887 

• Normaalilyseon historia 

• Koulurekisteri – Helsingin normaalilyseo 

Eichingerska svenska småskolan  (1886 – 1887)

• Koulurekisteri – Eichingerska svenska småskolan

• Helsingin kaupunginarkisto – Svenska småskolan 

Nya Svenska Läroverket, Lärkan (1887 – 1962)

Nya Svenska Läroverket, Lärkan, oli ruotsinkielinen yksityinen koulu Helsingissä 1883–1977. Se perustettiin alkujaan poikakouluna, mutta muuttui yhteiskouluksi lähes sadan vuoden kuluttua vuonna 1971. Vuonna 1888 kunnostettiin koulutalo Kaisaniemeen ja koulu muutti sinne Mikonkatu 19:sta / Kaivokatu 11?

• https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/nyalaroverket.htm 

• https://historia.hel.fi/fi/koulurekisteri/nya-svenska-laroverket

• https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_10_05_Stad_Atlas.pdf 

Nordmanska småskolan / Småskolan (Nya Svenska Läroverketin yhteydessä) ~1892 ... 1913~

"Mikaels g. 29 (2 klasser). Föreståndare: fil. doktor August Ramsay, fröken Anna Nordman. Terminsafgifter: höstt. 40 mk, vårt. 50 mk; rabatt för syskon." – Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter, 01.01.1899, s. 874. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu:16.07.2026

• https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_10_05_Stad_Atlas.pdf 

• Tämän mukaan ei Mikonkadulla https://historia.hel.fi/fi/koulurekisteri/nordmanskas-smaskola 

Asunto Oy Mikonkatu 25

Mikonkadun kappeli

• https://hos.fi/kirkot/mikonkadun-kappeli/ 

Tontti 13 – Vuorikatu 22

Böökin koulu

Helsingin Lyseo, Helsingfors Lyceum (1874–1891)

• https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingfors_lyceum 

"Miksi tämä koulu sitten kaatui? Siihen oli useita syitä: ruotsalaisen normaalilyseon synty, suomalaisen alkeisopiston perustaminen, johon suomenkieliset vanhemmat siitä lähtien panivat poikansa, latinankieleen perustuvan klassillisen opetussuunnan joutuminen muodista pois ja Snellmanin oppilaisiin kuuluvan Emil Böökin pyrkimys saada omat oppilaansa kunnollisesti taitamaan suomen kielen. Siinä »juhlaohjelmassa», minkä hän v. 1881 julkaisi, koulun täyttäessä 50 vuotta, sanoi hän itse, varmaankin liian optimistisesti, varanneensa suomenkielen opetukseen niin runsaan tuntimäärän, että se »hyvin riittää ratkaisemaan kielikysymyksen pulman, kun vain koulun toiminta saa jotakin tukea kodin taholta». Mutta Helsingin ruotsinkieliset kodit eivät enää 1880-luvun viikinkiajalla tukeneet Böökin koulun toimintaa, ne vastasivat hänen vetoomukseensa perustamalla heti seuraavana vuonna naapuritaloon kilpailevan, latinattoman, uuden ruotsalaisen oppikoulun (»Nya Svenska Läroverket»), ja Helsingin Lyseon tarina päättyi oppilasten puutteeseen vuosikymmenen kuluttua. »On kaatuminen periaatteilleen», — niin kertoo Bernh. Estlander, eräs lyseon etevimpiä oppilaita, lyseon juhlarunoilija 50 vuotta sitten ja kilpanaapurin johtaja usean vuosikymmenen ajan, rehtori Böökin lausuneen tappion uhatessa." – Suomen Kuvalehti, 14.03.1931, nro 11, s. 13

Oravamäki Asunto - O/Y

Kirjoita näistä lisää!

• Vuorikatu 22

Tontti 4 – Vilhonkatu 7 – Mikonkatu 21 (25 vuoteen 1913 saakka)

Kiinteistö Oy Vilhonkatu 7

Vuorikatu 18 ja Vilhonkatu 5 rakennuksen osa on alun perin nelikerroksinen jugendtyylinen kivitalo (arkkitehti John Settergren) vuodelta 1902, jota muutettiin vuonna 1920 niin, että se uudisrakennuksen kanssa muodosti eheän kokonaisuuden.

Kauno S. ja Oiva Kallion suunnitelma oli kutsukilpailun tulos. Tätä korotettiin kerroksella vuonna 1923. Sisäänkäynti torin puolelta on suunniteltu erityisen juhlavaksi. Sekä eteisen että kaksi kerrosta käsittävien eteishallin ja näyttelyhallin sisustuksessa on käytetty graniittia, marmoria ja tammea. Pylväiden veistoskoristelun on tehnyt kuvanveistäjä Johannes Haapasalo (1880–1965). Taiteilija Juho Rissasen kauppaa ja teollisuutta kuvaavat lasimaalaukset valmistuivat vuonna 1939. Sisätilojen arkkitehtuuri on 1920-luvulle ominaista monumentaaliarkkitehtuuria jyhkeimmillään.

https://hkm.finna.fi/Record/hkm.406C8F65-367D-477F-B255-53C6B607292B

Sokoksen pääkonttori (1921–1991)

Radisson-hotelli

Säätalo

Ilmatieteen laitos

Kaisaniemi on suomalaisen säätutkimuksen syntypaikka. Helsingin yliopiston magneettinen observatorio perustettiin puiston laidalle vuonna 1838 mittaamaan maan magneettikentän vaihteluja ja tekemään ilmatieteellisiä havaintoja. Observatoriorakennus valmistui Kaisaniemen puiston reunalle vuonna 1841, ja siitä kehittyi vähitellen nykyinen Ilmatieteen laitos, jonka toiminta jatkui Kaisaniemessä lähes 170 vuoden ajan.

Vuonna 1966 Ilmatieteen laitokselle valmistui uusi Säätalo Kaisaniemeen. Rakennus toimi laitoksen päätoimipaikkana vuoteen 2005 saakka, jolloin toiminnot siirtyivät Kumpulan yliopistokampukselle. Säätalo purettiin vuonna 2021. Helsingin virallinen sääasema toimii edelleen Kasvitieteellisen puutarhan alueella.

Kaisaniemen koulu

Kirjoita lisää!

Kaniini-kortteli

Kirjoita näistä lisää!

• NMKY

Rautatientori

Kirjoita näistä lisää!

• Narinkkatori

• Rautatieasema

Kameeli-kortteli (Fennia-kortteli)

Nikolajeffin / Aatran talo – Mikonkatu 19 (23 vuoteen 1913 saakka) – Vilhonkatu 6

Arkkitehdit Wäinö Palmqvist ja Einar Sjöström suunnittelivat Mikonkatu 19:ään myöhäisjugendia edustavan liikerakennuksen, joka valmistui vuonna 1912 maatalouskoneita valmistaneen Aatra Oy:n pääkonttoriksi.

Talossa toimivat 1910-luvulla Kansanravintola, Pensionat Victoria ja tiedonantotoimisto Bureau Russe. Ylimmässä kerroksessa sijaitsi Société Paris -valokuvaamo, jonka omistajaksi valokuvaaja Tyyne Savia tuli 1920-luvun alussa. Savia nimesi kuvaamon Atelier Parisiksi vuonna 1921, ja siitä kehittyi tunnettu muotokuvastudio. 1930-luvulla rakennukseen avattiin hotelli ja ravintola Paris, ja pohjakerrokseen valmistui vuosina 1930–1931 kauppahalli Mikonhalli. Myöhemmin rakennus siirtyi Autoliike Nikolajeffin omistukseen, mistä juontuu nimi Nikolajeffin talo. Ravintola sai nimekseen Lucullus, ja vuonna 1950 entinen ravintolasali muutettiin näyttelyhalliksi.

Muita kuvista tai dokumenteista poimittuja toimijoita: Ravintola Balalaikka, 

Rakennuksessa toimi mm. kuntokeskus ennen kuin vuonna 2004 talosta tuli yhdessä viereisen Fennian talon kanssa osa Raha-automaattiyhdistyksen omistamaa Casino Helsinkiä.

https://www.kirjastokaista.fi/kansanravintola/ 

Fennia-talo – Mikonkatu 17

Kirjoita lisää!